Kirjoituksia syrjinnästä

Etnistä syrjintää uimahalleissa

Muutamaan kaupunkiensa veronmaksajien rahoilla pidettyyn uimahalliin on otettu muuten sinänsä julkisia uintivuoroja, joissa harrastetaan syrjintää sukupuolen ja etnisen syntyperän perusteella. Edellämainittu ei ole uutta, onhan näin tehty jo kauan Yrjönkadulla Helsingissä. Etnisyyteen perustuvaa uimahalliasiakkaiden valintaa sen sijaan ei ole aiemmin Suomessa nähty.

Asiasta kerrotaan kaupunkien kotisivuilla. Kyseessä ovat Helsingin Jakomäen, Vantaan Korson ja Turun Lausteen uimahallit. Näillä on siis vuorot, joina Suomen alkuperäisväestöön kuuluvat eivät saa uimahallia käyttää.

Ensimmäinen kysymys herää: voiko tämä olla laillista ylipäänsä? Olen elänyt ymmärryksessä, että syrjintä rodun, uskonnon yms. seikan perusteella on kielletty. Jos uimahalleissa otettaisiin vuorot, joissa maahanmuuttajat eivät saisi käydä, niin kauhea hälyhän siitä nousisi, ja oikeutetusti. Miten tilanne on sitten mahdollinen näin päin?

Ymmärrän kyllä, että joidenkin uskonnollinen vakaumus ei salli oleskelua vääräuskoisten kanssa vähissä vaatteissa; ja vähät vaatteet sinänsä ovat uimisen kannalta käytännöllinen seikka. Ei tämä kuitenkaan riitä selitykseksi. Jos jotkut ovat uskontonsa takia suvaitsemattomia, niin ei yhteiskunnalla voi olla mitään velvollisuutta tätä suvaitsemattomuutta myötäillä. Sen sijaan näillä suvaitsemattomilla on toki täysi oikeus rakentaa oma uimahalli, johon he saavat päästää uimaan keitä haluavat; mutta kaupungin omistamassa uimahallissa pätevät - tai täytyisi päteä - yhteiset säännöt.

Sivut itsessään eivät kerro, mitä maahanmuuttajalla tarkoitetaan. Käykö maahanmuuttajaksi esimerkiksi Haaparannalla syntynyt suomea äidinkielenään puhuva Marja-Leena? Tulee lisää kysymyksiä. Miksi Marja-Leena ei haluaisi uida kantasuomalaisten kanssa? Miten Marja-Leena ylipäänsä todistaa olevansa maahanmuutaja - pitääkö uimahallireissulle ottaa passi mukaan? Vai voiko olla niin, että kyse on tietyistä maahanmuuttajaryhmistä? Tätä ei sivuilla sanota, joten ilkeä mieleni rupeaa arvailemaan kaikenlaista. Yksi arvausta helpottava tekijä voisi olla vaikka sen selvittäminen, mihin väestöryhmiin kuuluvaa porukkaa Jakomäessä, Korsossa ja Lausteessa asuu.

Cronberg ja syrjintä

Työministeri Tarja Cronberg hämmästytti Työkyvyllä tulosta -seminaarissa. Ministeriön sivuilla on luettavissa seuraava pätkä:

"Yrityksen olisi hyvä tietää, että sen työyhteisö on riittävän monimuotoinen. Sen tulisi tarkastaa puolivuosittan, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja."

Työntekijän sukupuolen, iän, kielen ja etnisen taustan selvittäminen ei toki ole kummempi juttu. Muut ovatkin sitten aika arvelluttavia. Pidän niiden utelua työntekijöiltä vähintäänkin kyseenalaisena. Näiden tietojen käyttäminen työsopimusten tekemiseen tai jatkamiseen liittyvissä asioissa onkin suorastaan lainvastaista. On sellaiselle nimikin: syrjintä.

Cronberg ei onneksi kerro, mitä kerätyillä tiedoilla olisi tarkoitus tehdä. En millään haluaisi uskoa, että työministeri kannattaisi syrjintää työpaikoilla. Toivon, että kyseessä on vain ikävä väärinymmärrys. Kaikkien osapuolten kannalta olisi kuitenkin mukavaa saada asiaan selvennys.

Muutoksen on lähdettävä romaneista

Maila-Katriina Tuominen kirjoitti 8.7 Aamulehdessä Euroopan yhteisestä häpeästä tarkoittaen tällä romanien asemaa. Niin vastenmieliseltä kuin italialainen ajatus tietyn kansanosan pakkorekisteröinnistä kuulostaakin, oli kirjoitus valitettavan yksipuolinen. Se ei myöskään ottanut kantaa romaniväestön ongelmien alkusyihin, jotka usein ovat romaneissa itsessään.

Artikkelissa viitataan Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettuun Thomas Hammarbergiin, jonka mukaan "oikeuksien toteutumista vaivaa häpeällinen toimeenpanovaje". Tuomisen mukaan asiantilan korjaaminen edellyttää "työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia, asuinolojen ja terveydenhoidon kohentumista". Hammarberg ilmeisesti tarkoittaa Eurooppaa yleisesti eikä Suomea erityisesti, mutta ainakin Tuominen sysää vastuuta myös Suomelle.

Aloitetaan tämän purkaminen työllistymisestä. Ikävä tosiasia on, että maassamme on työttömyyttä kaikissa etnisissä ryhmissä, toisissa enemmän kuin toisissa. Perinteiseen holhousyhteiskunnan ideologiaan kuuluu, että kaikki ihmiset ovat samanlaisia, ja siksi eri ryhmien erilainen työllisyys johtuu työnantajien rasismista. Mitään huomiota ei anneta sille seikalle, että toisiin kulttuureihin työnteko tai sen arvostus kuuluu eri tavalla kuin toisiin. Rasismilla ei voida selittää sitä, että kiinalaiset pärjäävät Euroopassa paljon romaneja paremmin, vaikka ovat asuneet täällä selvästi vähemmän aikaa.

Toisaalta työllistymistä parantaa koulutus, ja sitäkin pitäisi Tuomisen mukaan kohentaa. Miten niin voi tehdä? Jo nyt meillä on oppivelvollisuus, joka koskee kaikkia väestönosia. Romanit siinä missä muutkin voivat hakea haluamaansa koulutukseen siinä missä muutkin. Tutkinnon saa käytännössä ilmaiseksi ja vaihtoehtoja löytyy ammattikouluista yliopistoihin. Mitä vielä pitäisi tehdä, ellei pakottaa romaneja opiskelemaan? Tietenkään kaikki eivät haluamalleen linjalle pääse, mutta tämä koskee monia kantasuomalaisiakin.

Pohditaanpa sitten asuinoloja. Oikaisen hieman ja oletan, että tässä puhutaan nimenomaan julkisyhteisöjen suoraan tai epäsuorasti tarjoamista vuokra-asunnoista. Julkisyhteisöt, kuten kunnat, pitävät — tai tosiaankin niiden pitäisi pitää — asunnonhakijoita samalla viivalla etnisyydestä riippumatta. Tässä tulee kuvaan kuitenkin ilmiö, jota romanit itse kutsuvat väistämiseksi; tietyt suvut eivät tule keskenään toimeen ja saattavat estää "vihollissuvun" jäsenen muuttamisen samaan taloon, ehkä jopa samaan kuntaan. Julkisyhteisön velvollisuus ei tietenkään ole tällaista käytäntöä myötäillä, mutta hiljattain tehdyn selvityksen mukaan niin kuitenkin lainvastaisesti tapahtuu (HS). Jos ja kun näin käy, herää kysymys, ketä asiaintilasta — siitä, että yksi romaniperhe jää vaille asuntoa — oikein pitää syyttää, ja mitä kyseisen tahon pitää asiaintilan korjaamiseksi tehdä ja mitä siltä voidaan edellyttää.

Toinen asumiseen liittyvä seikka ovat järjestyssäännöt, jotka myös ovat kaikille asukkaille yhteisöt. Häiriötä aiheuttavien asukkaiden vuokrasopimus voidaan purkaa, ja tämän säännön pitää niin ikään päteä kaikkiin taustasta riippumatta. Häiriköitä mahtuu kaikkiin kulttuureihin, mutta jos kantasuomalainen saa asunnostaan häädön häiritsevän elämän takia, ei siitä seuraa mitään rasismipuheita.

Viimeisenä mainittu terveydenhuolto on sekin on meillä yhteiskunnan tukemaa. Jonot ovat toisinaan pitkät ja siitä on itsellänikin kokemusta. Kaupungin terveysasemalla vaivoja hoidetaan saapumisajan ja vaivan vakavuuden mukaisessa järjestyksessä, enkä koe tällaista käytäntöä syrjivänä. Terveydenhuollon määrärahat ovat yksi poliittinen kysymys muiden joukossa, mutta turha siinä asiassa on yhtä ryhmää nostaa toisten yläpuolelle. Epäselväksi jäi, mitä Tuominen tarkoitti juuri romanien hoidon kohtentamisella.

Romaniväestöllä on avaimet omaan tulevaisuuteensa, sen on vain käytettävä niitä itse. Yhteiskunta kehittyy ja siinä on kehityttävä mukana heidän siinä missä meidänkin. Kyse on pääsääntöisesti aikuisista ihmisistä, ei holhouksenalaisista. Riku Lumbergin tapaisia avauksia tarvitaan lisää: kantaväestölle tällainen on vaikeaa ellei mahdotonta.