10.3.2011
Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohje on suomalaisessa kielenkäytössä yksi tuoreimmista kirosanoista. On surkuhupaisaa, että virkamiehet voivat vallantunnossaan tuottaa asetuksenkaltaisen toimintaohjeen, joka on nykyisen ampuma-aselain vastainen ja parhaimmassa tapauksessa on jo aiheuttanut kuolonuhreja, koska se sekavana ja epäolennaisuuksiin puuttuvana sotkee lupa-asioista päättävien virkamiesten työtä. AYO:n käyttöä ei voida perustella puoltavasti mitenkään, koska se sotii niin demokratiaa kuin oikeusvaltion perusperiaatteitakin vastaan.
Asehallintoyksikkö on runnonut AYO:n käyttöön, vaikka monet asiantuntijalausunnot eri aseharrastajien etujärjestöiltä ovat tyrmänneet AYO:n täysin toimimattomana. Voimassa oleva aselakimme on jo nykyisellään kattavampi kuin mitä virkamiehet ja ministeri Holmlund haluavat meille uskotella. Nykyisen tai tulevan ampuma-aselain sisältö on toissijainen huolenaihe niin kauan, kunnes AYO:n käyttö aseluvista päätettäessä on kokonaisuudessaan lopetettu.
Mikään laki tai ohje ei voi vaikuttaa laittomasti hankittuihin ampuma-aseisiin. Mikäli henkilö aikoo hankkia aseen laittomasti, on hän varmasti tietoinen siitä, ettei hänelle voitaisi myöntää hankkimis- tai hallussapitolupaa lailliselle aseelle. Tervejärkisen kansalaisen harraste- tai metsästysaseen hankintaa ei pidä vaikeuttaa sillä perusteella, että Suomessa laittomia aseita hankkivat vain rikolliset.
On sääli, että niinkin hieno harrastustyyppien joukko on tällä hetkellä suurennuslasin alla. Onhan ampumaharrastus kaikissa muodoissaan koordinaatiota, keskittymistä ja itsehillintää kehittävää toimintaa. Se on myös mitä parhainta sosiaalista toimintaa. Ampuma- ja metsästysharrastus on myös merkittävä työllistäjä.
Yleensä luvallisilla ampuma-aseilla tehdyt harvat henkirikokset tehdään mielenterveydellisten ongelmien tai päihteiden liikakäytön tai edellä mainittujen syiden yhteisvaikutuksesta. Onkin kornia, että näiden tragedioiden todelliset syyt pyritään peittelemään keskittymällä moittimaan aselakia. Suurin osa henkirikoksista kun tehdään edelleen sillä jokaisesta kodista löytyvällä veitsellä tai muulla astalolla – tai paljain käsin.
Puolustusvoimat ovat joutumassa säästökuurille, mikäli Risto Siilasmaan työryhmän raportin suositukset toteutuvat. Jos varuskuntia lakkautetaan, tulee niiden tiloja ja maa-alueita ampumaratoineen tarjota vapaaehtoisen maanpuolustustyön, ampumaharrastajien sekä reserviläisjärjestöjen käyttöön. Suomen puolustuksen selkärangan muodostaa jatkossakin ampumataitoinen reserviläinen, jolle on suotava mahdollisuus omistaa ja pitää hallussaan aseita reserviläis- ja ampumaharrastusta varten sekä osoitettava paikka, jossa hän voi harjoitella.
Parasta maanpuolustustyötä on järkevällä ulkopolitiikalla pitää hyvät suhteet naapurivaltioihin. Kuten historia on meille opettanut, aina sekään ei riitä, vaan riittävä puolustusvalmius on oltava pahan päivän varalle. Yksityinen aseenomistus tukee tätä tavoitetta ja siitä meillä ei ole varaa luopua.
Muutos 2011 r.p.
kansanedustajaehdokkaat
Helsingin vaalipiiri
Harri Eerikäinen
Aki Greus
Petri Kaivanto
Uudenmaan vaalipiiri
Pasi Hallikainen
Richard Järnefelt
Marjukka Kaakkola
Mikael Korkman
Martti Munne
Jussi Yli-Paavola
Varsinais-Suomen vaalipiiri Tapio Äyräväinen
Hämeen vaalipiiri
Veli Karimies
Kimmo Koljonen
Janne Kuisma
Antti Papinniemi
Pirkanmaan vaalipiiri
Jari Leino
Oula Lintula
Kymen vaalipiiri
Teemu Lavikka
Markku Papinniemi
Pohjois-Savon vaalipiiri
Aki Järvinen
Esa Nyyssönen
Oulun vaalipiiri
Taneli Voltti
Lapin vaalipiiri
Jarno Siivola
© Oula Lintula 2007–2013, paitsi yhteiskannanotot. Saa levittää vapaasti muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa.