Mikä äärioikeisto?

Käsitteet äärioikeisto, äärioikeistolaisuus ja äärioikeistolainen hämmästyttävät toisinaan. Niiden merkitys tuntuu olevan käyttäjälleenkin epäselvä, ja usein niitä käytetään poliittisessa keskustelussa leimasimina. Harva tämän leiman kohteista itse kutsuu itseään äärioikeistolaiseksi.

Helsingin Sanomat lainaa Svenska Dagbladetia, joka kertoo Sverigedemokraternan läpäisseen viimeisessä mielipidetutkimuksessa Ruotsin valtiopäivien neljän prosentin äänikynnyksen. Tässä ovat tutkimuksen kaikki tulokset.

HS:n mukaan Sverigedemokraterna on Ruotsin ulkomaalaisvastainen äärioikeistolaispuolue. Ilmaisua ääri- sen enempää kuin oikeistokaan ("höger" tai "extremism") ei kuitenkaan esiinny SvD:n artikkelissa, joten sanan käyttö on tämän uutisen yhteydessä ilmeisesti lähtöisin HS:sta itsestään.

Mutta kuten todettua, koko käsite äärioikeisto on kovin hämärä. HS kuitenkin käyttää sitä ikään kuin olettaen, että lukijalle asia on selvä. Asiaa pitää pohtia.

Luontevin tapa määritellä äärioikeisto on ensin määritellä oikeisto ja sitten todeta, että ääri-etuliite vain korostaa näitä oikeiston ominaisuuksia. Samalla on luonnollisesti selvitettävä, miten vähän näiden ominaisuuksien pitää korostua, jotta kyse olisi tavallisesta oikeistolaisuudesta, ei äärioikeistolaisuudesta.

Oikeistolaisuus kuitenkin sisältää monenlaisia toisistaan riippumattomia ominaisuuksia. Monet oikeistolaisina itseään pitävät tunnustavat näitä eri määrissä. Kaikki eivät tunnusta joitakin näistä ominaisuuksista lainkaan. Näitä ominaisuuksia ovat ainakin markkinatalous (myös kapitalismiksi kutsuttu), arvokonservatismi ja nationalismi. Näistä Sverigedemokraterna tuntuu kannattavan ainakin kahta viimemainittua, mutta kapitalismi onkin eri asia. Sverigedemokraterna käyttää myönteisessä sävyssä sosialidemokraattien luomaa käsitettä kansankoti (folkhemmet) ja haluaa valtion säätelevän markkinataloutta.

Missä siis menee raja, jossa oikeisto muuttuu äärioikeistoksi? Jos olennaista on arvokonservatismi, niin kutsuuko HS esimerkiksi homoseksuaaleja teloittavaa Irania äärioikeistolaiseksi? Jos olennaista on nationalismi, niin kutsuuko HS esimerkiksi palestiinalaisia omaa valtiota haluavia äärioikeistolaisiksi? Jos kyseessä on ulkomaalaisvastaisuus, niin miksi se pitää äärioikeistolaisuuden lisäksi mainita erikseen, kuten Sverigedemokraternan kohdalla tapahtuu?

Ulkomaalaisvastaisuus sinänsä on yksi asia erikseen. HS monien muiden tavoin sotkee tämän käsitteen — vahingossa tai tahallaan — maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuvan kritiikin kanssa, jota Sverigedemokraterna kieltämättä harrastaa. Ruotsin maahanmuuttopolitiikan kritisointi on kuitenkin aihe, joka ansaitsisi oman tilityksensä, ja jätän sen suosiolla toiseen kertaan.

Viimeinen tilityksen aihe kohdistuu tuohon neljän prosentin äänikynnykseen. Ruotsin valtiopäiville valitaan 349 edustajaa. Jokainen edustaja edustaa siis tavallaan 0,29 prosenttia Ruotsin kansasta. Se, että esimerkiksi 3,99 prosenttia äänistä saava puolue ei saa läpi yhtäkään edustajaa, on mielestäni demokratiaksi itseään kutsuvalle valtiolle häpeä.