Tuli on irti — pohdiskelua sananvapaudesta

Lopetan kesälomani lainaamalla sananvapauskeskustelun yhteydessä tutuksi tullutta yhdysvaltalaista sanontaa: "sananvapaus ei sisällä vapautta huutaa täydessä teatterissa, että tuli on irti".

Vaikka sanonnan sisältämä ohje äkkiseltään vaikuttaa johdonmukaiselta, havaitaan siinä lähemmässä tarkastelussa vakava virhe. Se ei nimittäin ota millään tavalla kantaa siihen kysymykseen, onko teatterissa itse asiassa tuli irti vai ei. Se ei ota kantaa myöskään siihen, vaikuttaako tämä seikka huutajan tuomittavuuteen.

Asia, joka vastuullisen ihmisen on nimenomaisesti tehtävä huomatessaan täydessä teatterissa, että tuli on irti, on huutaa näin. Tämän luulisi olevan itsestään selvää. Mutta kuten todettua, kyseessä on vertaus. Palataan siis seuraavaksi tosielmään.

Ensi tiistaina, 25.8. klo 9.00, Jussi Halla-aho vastaa Helsingin käräjäoikeudessa syytteisiin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta. Syytteitä sinänsä käsittelin jo aiemmin, mutta palaan asiaan nyt yhdysvaltalaisen vertauksen näkökulmasta.

Kiistanalaisessa kirjoituksessaan Halla-aho väittää Muhammedia pedofiiliksi ja ohikulkijoiden ryöstelyä somalien erityispiirteeksi. Syyttäjä ei ota mitään kantaa siihen kysymykseen, ovatko nämä väitteet totta, tai vaikuttaako väittämien todenperäisyys niiden esittämisen tuomittavuuteen. On totta, ettei syyttäjän tarvitsekaan tehdä niin; ei edes laki – siis rikoslain 11 luvun 10 § eikä 17 luvun 10 § – ota siihen kantaa.

11 luvun 10 § mainitsee panettelun ja solvauksen, muttei määrittele niitä. 17 luvun 10 § mainitsee herjaamisen ja häpäisemisen, tosin lisää tunnusmerkistöön loukkaamistarkoituksen. Kumpikin pykälä on hyvin epäselvä ja mahdollistaa poliittisten vastustajien sattumanvaraisen syyttämisen pärstäkertoimen perusteella.

Tiistain oikeudenkäynnissä ei ole punnittavana se, ovatko Halla-ahon väittämät tosia. Kysymys on siitä, saako asioita sanoa – riippumatta siitä, ovatko ne tosia vai eivät. Natsikortteja on keskusteluissa yleisesti varottava, mutta otan nyt riskin. Jos natsit päättävät joskus perustaa uskonnon, joka palvoo Adolf Hitleriä jumalana, onko sen jälkeen enää sallittua haukkua Hitleriä esimerkiksi kansanmurhaajaksi? Mikä yleisesti tekee yhdestä kansanmurhaajasta toista paremman, ellei uskonto? Tai mikä tekee yhdestä uskonnosta paremman kuin toisesta? Tai jos uskonto unohdetaan, niin saako saksalaisia arvostella kansakuntana enemmän tai vähemmän kuin somaleja?

Poliittisesti virittynyt oikeudenkäynti loukkaa jo käsitteenä monien oikeustajua. Syksystä tulee mielenkiintoinen, ei yksistään Halla-ahon kannalta.

Loppuun otan vapauden sisällyttää pienen mainospätkän itseni ja edustamani yhdistyksen, Sananvapauden puolesta ry:n nimissä. Sananvapauden tilasta huolestuneet kansalaiset voivat edistää sananvapautta ja tukea sananvapauden käytön vuoksi vainottuja lahjoittamalla rahaa tilille 363630-3872207. Tässä on lisätietoja keräyksestä. Lisäksi toivotaan osanottoa adressiin, jolla halutaan poistaa laista kokonaan pykälät, joihin esimerkiksi Halla-ahon syyte perustuu. Adressissa on tätä kirjoitettaessa 396 henkilön nimi. Kiitän lämpimästi molempiin osallistuvia ja osallistuneita kansalaisia.